keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kaksivuotias!

Meillä juhlittiin viikonloppuna kaksivuotiasta! Äidillä meni tuttuun tapaa vähä noi koristelut yli.. En hoksannu ees kaikista napata kuvaakaa! Tohinaa piisas kiitettäväsri, onneks mun sisko leipo meille kakun ja vähän muutakin, säästyin ite kauheelta työltä :)

Tämä tylliunelma Pomp de luxilta <3

A sai tänä vuonna kivoja lahjoja, ei ollu turhii pehmolelui tai vaatteita, mitkä jää kaapinperälle. Lahjaks tuli polkupyörä, legoja, askartelu juttui, ja parit "ite valkatut" leikkien- kutsuilta. Synttärit meni hyvin, tarjottavia jäi yli (mikä ei ehkä ookkaa nii hyvä, kun mä niitä sit täällä joudun yksi syömää pois :D), lapset pääsi leikkii yhessä ja aikuset höpötteleen.

 A pääsi testaamaan ekaa kertaa uutta pyörää,
 vitsit neiti oli onnelline! 
( haalari pomp de luxin, ihanat lenkkarit h&m)


 Tässä osa tarjottavista, nam!




 Vähän blingiä pöytään



Sit vielä viimmesenä äitin materiaalionnellisuutta! Uudet tollaset nahkatyyppiset housut tuli postissa, A:lle Vimman fisuhousut ja ebaysta ihana muumi kuori kännykkää! <3 Harrastaakos täällä muuten muut äidit tota ebayta? Mä oon ihan hurahtanu siihe, hups... Siitä voiski joku kerta postailla!

Nää kuvat meni nyt jotenki tosi hassusti, enkä saa enää korjattuu niitä, apua!! No toivottavasti saa ees jotain selkoo. Mä vielä opettelen tän käyttöö :D

torstai 20. huhtikuuta 2017

Kyllä maalla on mukavaa

Pääsiäinen oli ja meni ja arkeen palattu. Me vietettiin A:n kanssa pääsiäinen Pohjanmaalla, viis päivää siellä rauhassa, ja ai että me nautittiin! Vähän otti päähän palata tänne kotiin, kaupunkiin...




A pääsi ekaa kertaa virpomaan. Neiti juoksi asuntoon sisään ja huusi 'suklaataaa!' :D Kinderit tuliki sitten nopeesti syötyä, äitin oli pakko vähän avustaa, ettei toinen syö liikaa ;) Mutta kiva kokemushan toi virpominenkin oli, ja A sai mennä samassa puvussa, mikä mullakin on ollut pienenä päällä. (tai trullejahan ne tuolla päin on..)

Pääsiäiseenhän kuuluu myös kokko, ja se oli A:n mielestä ihan mahtavaa! Niin hienoa, että neiti meinas juosta ekana sinne liekkeihin.. Ja isompien poikien perässä myöhemmin auttaan sammuttaan leviävää tulta.. Me tehtiin siihen ison kokon viereen toinen pieni tuli, että sai sitte paistaa makkaraakin samalla.





Mun piti ottaa kauheesti kuvia reissusta, mut eihän siellä sitte ehtiny. Nautti vaan siitä rauhasta, ja juoksi A:n perässä, joka juoksi ympäri peltoja ja ojia ihan onnessaan.. Mä itse nautin siitä, et viis päivää sai kulkea meikittä, ei tarvinnut laittaa hiuksia, sai viis pitkää päivää kulkee vaan kumisaappaat ja verkkarit jalassa, eikä kukaan kattonut! Illalla oli ihana istuu paljussa ja kuunnella, kun joutsenet lauleskeli, ja se hiljasuus... Sillon tällön meni yks auto ohi, muuten ei kuulunut, kun noita luonnon ääniä. On siellä maalla vaan mukavaa! Meillä meni oikeesti päivät siinä, et yhtenä päivänä käytiin Tuurissa, muuten vaan häärättii pihalla.



Mullahan itsellä alkaa nyt syksyllä koulu, ja tää kaupunki ei tunnu kotosalta enää. Kaipaan maalle, sieltähän ne juuretki on.. Mulla mietteissä, että kun koulu käyty, muutetaan pois kaupungista. Onko täällä lukijoita Seinäjoelta? Se vähä himottas.. Mut saa nyt nähdä, kahteen vuotee mahtuu niin paljon kaikkee! Mutta kertokaan lapsiperheelle sellanen kiva kaupunki maalta, sellanen missä on kuitenki jotai elämää ja pärjää ilman autookin. Eli ei ihan pientä tuppukylää jostain Jumalan selän takaa :D

A on nyt yön pois kotoa, ja mä täällä siivoilen ja kirjottelen tänne blogiin nopeesti. Täytyis saada niin paljo tehtyä, kun sunnuntaina vietetään synttäreitä.. Eiköhän se tästä! Ihanaa kun ei oo pienet kädet koko ajan tukkimassa joka väliin, saan hetken rauhan :D
En tiiä huomasko lukijat, mut blogin nimihän on vaihtunut. Tuli vinkkiä, että edellinen nimi oli liian vaikee/ei hoksannu heti mistä blogi kertoo, joten katotaas nyt tällä sitten. Mulle saa hei edelleen antaa vinkkejä siitä, mitä haluutte, et kirjottelen, ja siitä arvonnastakin!
Nyt pakko mennä jatkamaan siivoomista, kun saa rauhassa häärätä ja ajoissa nukkumaan! Pusuja x

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Leikkien!

Noniin, nyt on sitte Leikkien-kutsuilla käyty ekaa kertaa! Hyvä fiilis jäi. Siis kerrankin rennot kutsut, missä ei selitetty liikaa, pääsi oikeesti kokeilemaan tuotteita ja oli vähän kaiken ikäsille jotain.
Ensinnäkin plussaa esittelijälle. Alkuhöpinöihin ei mennyt kymmentä minuuttia kauempaa ja otti lapset hyvin huomioon. Kaikki saatiin katsella leluja, mikä oli tosi hyvä, koska noh, lapset tiedetään. Eihän ne istu missään paikallaa kuuntelemassa.. Eli tuli sitten keskenää leikittyy samalla, eikä yhtään haitannu vaikka porukan nuorinki imeskeli leluja :D Miehiäkin oli mukana ja heillekki löyty mieleistä. Isommille oli jotain pulmapelejä, nii kummasti miehet keskitty niihi. Kaiken ikäsille siis jotai.
Lelut oli ihanan värikkäitä, ei ollu hepposia pieniä, vaan ihan kestävän olosia ja laadukkaan tuntusia. Oma tyttö ihastu leikattavaan kakkuun, ja magnetti hässäkkään, missä sai tehdä erilaisia hahmoja magneettien avulla.
Yleensähän näillä kutsuilla tuotteet maksaa kauheesti, sillä mäkin lähin vähän varuillaan tonne, ja aattelin että mitään ei lähde mukaan, kun kaupasta saa halvemmalla. Vaan väärässä olin, löyty halvalla, ja mukaanki lähti jotain :D Hinnat oli musta kohtuulliset! Muutama tuote oli vähän sellasia hintavampia, mut vastapainoks oli sitte myös niitä oikeesti tosi halpojakin. Eli raaskii kotihoidontuellakin  oleva mennä shoppailemaan ;) Tältä firmaltahan löytyy nettisivutkin, niitä en sen enempää tutkinut, koska musta oli ihan mahtavaa päästä kattoon eka livenä leluja, ja samalla periaatteessa antaa lapsen päättää mitä haluaa, kun kyllä sen siinä leikkiessä huomasi, mikä se lemppari oli. Ja näki samalla ihmisiä ja lapset pääsi leikkimään.
Jotain kuviakin nappailin, oli tarkotus alkuun, että otan enemmän, mutta kummasti se unohtu, eli antakaa armoa huonoista kuvista! Mutta suosittelen kyllä näitä Leikkien tuotteita todella lämpimästi :)


 Tässä näkyy tuo magneetti hässäkkä mistä kirjotin,
 sen A saa syntymäpäivälahjaksi ;)
Tytöt siellä tutkii myös ja pienin testaa makua.


 Eilen sain yllärinä synttärikakun (nam!),
 herkuteltiin A:n kanssa ja nappasin kuvan, 
kun yli viikko sitten ostetut ruusut voi vielä jopa hyvin :D


Ja tässä vielä tuota kakkua, minkä A saa myös!
 Kiva tarrakiinnitys, veitsi tulee mukana, ja ihanan värikkäitä kynttilöitä!
 Tämä oli meijän tytön ehdoton suosikki!


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Tätä päivää

Heippa taas! Ajattelin tässä ohi mennen kirjottaa ihan vain meidän kuulumisista ja tästä päivästä, ei sen erikoisempaa tällä kertaa :D
A:n kanssa ollaan taas oltu terveinä ja päästy taas ulkoilemaan. Ihanaa kun kevät ja aurinko paistaa ja päivät alkaa lämmetä jo! Viikolla oli yhtenä päivänä jo plus kymmenen! Askarreltiin tällä viikolla vähän pääsiäis juttuja, ja rairuohosta A oli ihan ihmeissään, että mikäs juttu tää nyt on. Onko kukaan kokeillu sitä, et laittaa mullan sijasta siihen vaipan täytettä? Me koitettiin nyt ekaa kertaa, kun en alkanut kantaa kotiin montaa kiloa multaa, mitä käytetään kourallinen kerran vuodessa.
A on ollut pari yötä pois kotoa ja tänään, kun tulee kotiin, me lähdetään Leikkien-kutsuille! A näkee taas muitakin lapsia, ja päästään tutustumaan noihinki tuotteisii. Voin niistä kirjotella myös, jos jotakuta kiinnostaa :) Me nautitaan kun on tekemistä, eikä tarvii kotona tylsistyä, joka päivä on oltava tekemistä ja menemistä!

Mitäs mieltä ootte, kun oon aika kova vaatehamsteri, että pistettäs arvontaan meijän tytsyn pientä vaatetta joku kiva paketti?🤔 Aina ei jaksaisi laittaa kirppiksille, vaan olis kiva tehdä niille välillä jotain muutaki! Täytyypä pohtia ja kuulisin mielellään, onko edes osallistujia jos laitetaan tänne blogiin arvontaa pystyyn.

Tällästä lyhyttä tekstiä nyt tällä kertaa, mä alan täällä siivoilla hiukan ja laittaa ruokaa, että A saa syödä ennen kutsuja mahan täyteen kunnon ruokaa, ettei siellä sitten vaan herkkuja...

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Teiniäitiys

Kuten otsikkokin jo varmaan kertoo tarpeeksi, tänään kirjotetaan teiniäitiydestä! Tuo ihanakamala aihe..

Itsehän siis olen nyt parikymppinen, kaksi vuotiaan lapsen äiti, ja raskaaksi olen tullut kun olin vielä seitsemäntoista. Raskauden kertominen ei ensinnäkään ollut helppoa, kun pelkäsin vanhempieni ja läheisten/sukulaisten reaktiota asiaan. Omalle äidille yritin kertoa kasvotusten, mutten pystynyt, koska noh... Oma äitini osaa olla aika tiukka. Laitoin siis äidille viestin ja kauhulla odotin vastausta. Mutta ihan turhaan. Äiti onnitteli meitä kovasti! Isällenikin laitoin viestin, mutta siihen onkin sitten ihan eri syyt... Lapsen isän vanhemmille taidettiin kertoa kasvotusten, en nyt ihan varmaksi muista, mutta ainakin ex anopille.

Ensimmäinen neuvola. Se ei ollutkaan kauhean kiva kokemus. Jotenkin neuvolan täti odotti, että raskaus oli "ei toivottu", täysi vahinko ja yritti käännyttää keskeytykseen. Pidettiin päämme, ja lapsemme :) Neuvolasta en raskausaikana saanut kovin hyvää tukea, niin kun en monelta muultakan. Kaverit jäi raskausaikana kokonaan. Jopa sellaset, jotka oli monta monta vuotta ollut parhaita kavereita. Viimesetkin kaverit jäi sitten, kun lapsi syntyi.

Raskauden aikana en oikeastaan tainnut saada mitään ihmeellisiä katseita, vaikka olin nuori ja mahaa ei kyllä voinut olla huomaamatta.. Sitten taas nyt, kun lapsi on syntynyt, niin saan katseita kyllä. Vanhemmat ihmiset yrittää päteä siinä, miten hoidan lastani, miten pitäisi toimia, mitä saan ja en saa tehdä ym. Olen kuitenkin asunut lapsen kanssa kahdestaan jo yli 1,5 vuotta, joten enköhän häntä osaa hoitaa. Muistan, kun mentiin ensimmäistä kertaa perhekahvilaan, siellä oli vain vanhempia ihmisiä lasten kanssa, ja sitten tulin minä, alle vuoden ikäisen kanssa. Moni äiti meni ihan tuimaksi ja katsoi päästä varpaisiin. Sitä on tapahtunut sen jälkeen useamminkin, aina kun mennään uuteen paikkaan. Mutta en anna sen häiritä, olen äiti siinä missä nelikymppinenkin :)

Toiset teiniäidit on saanut huuteluja, pahaa sanomista ja muuta vastaavaa, kun on nuorena saanut lapsen, mutta itse en ole tuota kokenut niinkään. Satunnaisesti joku muu teini (yleensä poika) kokee tarpeelliseksi muistuttaa siitä, että olen teiniäiti, mutta en anna senkään häiritä. On ihan jokaisen oma asia, minkä ikäisenä lapset hankkii.. Koin kyllä raskausaikana sitä, että somessa tultiin kertomaan, kuinka "pilaan elämäni" tekemällä lapsen ja muuta inhottavaa, mutta sekin meni ohi.

Mites sitten se, mitä netissä teiniäideistä kirjotetaan? "Et pysty elättämään lastasi, eroatte varmasti, lapset lisääntyy, sulla ei ole edes ammattia saati työtä, pilaat elämäsi, lapsesi tulee häpeämään sinua" ym. Miksi?! Miksi joku, yleensä vanhemmat äiti-ihmiset, kokee tarpeelliseksi lähteä haukkumaan teiniäitejä? Mä tahtoisin kuulla jonkun vastauksen! On ennenkin tehty lapsia nuorena, eikä sillonkaan kukaan mitään ole sanonut tai ihmetellyt. Miksi nelikymppinen äiti on parempi äiti, kun kaksikymppinen? Eikö vanhempana lapsia tekevät eroa? Omasta mielestä ei pidä sen enempää katsoa ikää, kuka lisääntyy ja kuka ei, tehköön jokainen päätöksen itse. Mä itse halusin lapsen nuorena, koska mulla on aikaa opiskella ja tehdä töitä myöhemminki, koin olevani valmis äidiksi, pystyn kyllä elättämään ja tarjoamaan lapselleni sen, mitä tarvitseekin, mä olen mielellään hengissä vielä, kun lapsi täyttää 18v, kun kuollut vanhuuteen... Voisin jatkaa tätä vaikka kuinka, mutta en nyt ala.

Mites sitten nuoruuden pilaaminen? En itse kokenut pilaavani nuoruuttani mitenkään. Toki kaverit jäi, samoin ulkona hyppääminen ja opiskelut siirtyi, mutta mitä sitten? Mä olen saanut rellestää ennen lasta ihan tarpeeksi. Onhan se hiukan tympeetä, että 18v synttäreillä olin viimmesillään raskaana, 19vsynttärit olin lapsen kanssa kaksin ja nyt 20v syntymäpäivät taas vaan lapsen kanssa, kun ei niitä uusia kavereita ole tähän oikein kertynyt. En siis koe mitenkään, että olisin pilannut nuoruuteni, saati elämäni tällä :) (pakko lisätä, että en silti kenellekkään lähde suosittelemaan vartavasten teiniäitiyttä, koska olishan se hienoa jos olisi edes ne koulut käynyt ennen lasta.)

Kertokaa vähän taas omia mielipiteitä. Onko täällä muita nuoria äitejä? Miten te olette kokeneet tän omalla kohdalla? Kysykää jos on kysyttävää, vastaan mielellään, kun en oikein tähän osannut kaikkea kertoa! :)

Pakko vielä lisätä! Kirjotin viimeks sisustamisesta, ja arvatkaas mitä meille tuli! Valkonen pirttikalusto! Vitsit mä niin rakastan tätä!

kuva ei ole kovin edustava ja nappastu
 vaan kännykän kameralla, pahottelut siitä!


Mä kaipailisin nyt niitä vinkkejä mitä kirjottelen teille, mitä hauatte lukee, mitä nähdä jne, ihan kaikki ehdotukset otetaan vastaan! :) Niitä odotellessa, nyt iltapesuille ja vielä hetki omaa rauhaa, ennen kun untenmaat taas kutsuukin! <3