maanantai 3. huhtikuuta 2017

Teiniäitiys

Kuten otsikkokin jo varmaan kertoo tarpeeksi, tänään kirjotetaan teiniäitiydestä! Tuo ihanakamala aihe..

Itsehän siis olen nyt parikymppinen, kaksi vuotiaan lapsen äiti, ja raskaaksi olen tullut kun olin vielä seitsemäntoista. Raskauden kertominen ei ensinnäkään ollut helppoa, kun pelkäsin vanhempieni ja läheisten/sukulaisten reaktiota asiaan. Omalle äidille yritin kertoa kasvotusten, mutten pystynyt, koska noh... Oma äitini osaa olla aika tiukka. Laitoin siis äidille viestin ja kauhulla odotin vastausta. Mutta ihan turhaan. Äiti onnitteli meitä kovasti! Isällenikin laitoin viestin, mutta siihen onkin sitten ihan eri syyt... Lapsen isän vanhemmille taidettiin kertoa kasvotusten, en nyt ihan varmaksi muista, mutta ainakin ex anopille.

Ensimmäinen neuvola. Se ei ollutkaan kauhean kiva kokemus. Jotenkin neuvolan täti odotti, että raskaus oli "ei toivottu", täysi vahinko ja yritti käännyttää keskeytykseen. Pidettiin päämme, ja lapsemme :) Neuvolasta en raskausaikana saanut kovin hyvää tukea, niin kun en monelta muultakan. Kaverit jäi raskausaikana kokonaan. Jopa sellaset, jotka oli monta monta vuotta ollut parhaita kavereita. Viimesetkin kaverit jäi sitten, kun lapsi syntyi.

Raskauden aikana en oikeastaan tainnut saada mitään ihmeellisiä katseita, vaikka olin nuori ja mahaa ei kyllä voinut olla huomaamatta.. Sitten taas nyt, kun lapsi on syntynyt, niin saan katseita kyllä. Vanhemmat ihmiset yrittää päteä siinä, miten hoidan lastani, miten pitäisi toimia, mitä saan ja en saa tehdä ym. Olen kuitenkin asunut lapsen kanssa kahdestaan jo yli 1,5 vuotta, joten enköhän häntä osaa hoitaa. Muistan, kun mentiin ensimmäistä kertaa perhekahvilaan, siellä oli vain vanhempia ihmisiä lasten kanssa, ja sitten tulin minä, alle vuoden ikäisen kanssa. Moni äiti meni ihan tuimaksi ja katsoi päästä varpaisiin. Sitä on tapahtunut sen jälkeen useamminkin, aina kun mennään uuteen paikkaan. Mutta en anna sen häiritä, olen äiti siinä missä nelikymppinenkin :)

Toiset teiniäidit on saanut huuteluja, pahaa sanomista ja muuta vastaavaa, kun on nuorena saanut lapsen, mutta itse en ole tuota kokenut niinkään. Satunnaisesti joku muu teini (yleensä poika) kokee tarpeelliseksi muistuttaa siitä, että olen teiniäiti, mutta en anna senkään häiritä. On ihan jokaisen oma asia, minkä ikäisenä lapset hankkii.. Koin kyllä raskausaikana sitä, että somessa tultiin kertomaan, kuinka "pilaan elämäni" tekemällä lapsen ja muuta inhottavaa, mutta sekin meni ohi.

Mites sitten se, mitä netissä teiniäideistä kirjotetaan? "Et pysty elättämään lastasi, eroatte varmasti, lapset lisääntyy, sulla ei ole edes ammattia saati työtä, pilaat elämäsi, lapsesi tulee häpeämään sinua" ym. Miksi?! Miksi joku, yleensä vanhemmat äiti-ihmiset, kokee tarpeelliseksi lähteä haukkumaan teiniäitejä? Mä tahtoisin kuulla jonkun vastauksen! On ennenkin tehty lapsia nuorena, eikä sillonkaan kukaan mitään ole sanonut tai ihmetellyt. Miksi nelikymppinen äiti on parempi äiti, kun kaksikymppinen? Eikö vanhempana lapsia tekevät eroa? Omasta mielestä ei pidä sen enempää katsoa ikää, kuka lisääntyy ja kuka ei, tehköön jokainen päätöksen itse. Mä itse halusin lapsen nuorena, koska mulla on aikaa opiskella ja tehdä töitä myöhemminki, koin olevani valmis äidiksi, pystyn kyllä elättämään ja tarjoamaan lapselleni sen, mitä tarvitseekin, mä olen mielellään hengissä vielä, kun lapsi täyttää 18v, kun kuollut vanhuuteen... Voisin jatkaa tätä vaikka kuinka, mutta en nyt ala.

Mites sitten nuoruuden pilaaminen? En itse kokenut pilaavani nuoruuttani mitenkään. Toki kaverit jäi, samoin ulkona hyppääminen ja opiskelut siirtyi, mutta mitä sitten? Mä olen saanut rellestää ennen lasta ihan tarpeeksi. Onhan se hiukan tympeetä, että 18v synttäreillä olin viimmesillään raskaana, 19vsynttärit olin lapsen kanssa kaksin ja nyt 20v syntymäpäivät taas vaan lapsen kanssa, kun ei niitä uusia kavereita ole tähän oikein kertynyt. En siis koe mitenkään, että olisin pilannut nuoruuteni, saati elämäni tällä :) (pakko lisätä, että en silti kenellekkään lähde suosittelemaan vartavasten teiniäitiyttä, koska olishan se hienoa jos olisi edes ne koulut käynyt ennen lasta.)

Kertokaa vähän taas omia mielipiteitä. Onko täällä muita nuoria äitejä? Miten te olette kokeneet tän omalla kohdalla? Kysykää jos on kysyttävää, vastaan mielellään, kun en oikein tähän osannut kaikkea kertoa! :)

Pakko vielä lisätä! Kirjotin viimeks sisustamisesta, ja arvatkaas mitä meille tuli! Valkonen pirttikalusto! Vitsit mä niin rakastan tätä!

kuva ei ole kovin edustava ja nappastu
 vaan kännykän kameralla, pahottelut siitä!


Mä kaipailisin nyt niitä vinkkejä mitä kirjottelen teille, mitä hauatte lukee, mitä nähdä jne, ihan kaikki ehdotukset otetaan vastaan! :) Niitä odotellessa, nyt iltapesuille ja vielä hetki omaa rauhaa, ennen kun untenmaat taas kutsuukin! <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti